”Hauskinta tässä on se, että sä tarttet tota webinaaria eniten,” kommentoi rakas ystäväni kun julkaisin palautumiswebinaarin mainoksen. Omalta osaltani kulunut vuosi on ollut turhankin vauhdikas. On ollut remonttia ja sitten isompaa remonttia, on ollut läheisten sairastumisia ja isoja muutoksia ympärillä, sopeutumista ja uuden oppimista välillä turhankin nopeasti, ja liian usein omien arvojen (pötköttely ja tekemättömyys ovat itselleni tärkeitä asioita) vastaista suorittamista. Vastasin ystävälleni, etten olisi mitenkään selvinnyt (tai olisin toki, mutta ei näin hyvin) tästä vuodesta ilman hyvin sisäistettyjä ja itselleni toimivia palautumiskeinoja.
Palautuminen on trendisana, joka on hiipinyt niin naistenlehtien sivuille, hyvinvointivalmennuksiin kuin useiden organisaatioiden strategioihin. Hyvä niin. Mutta mitä palautuminen oikeastaan on, ja miten siihen voi vaikuttaa?
Lyhyesti, palautuminen on elpymistä koetusta stressistä. Usein ajattelemme automaattisesti stressin olevan pelkästään huono asia, vaikka ilman stressiä emme oikeastaan tekisi yhtään mitään. Jos käytämme vertauksena puhelimen akkua, se kuluu pikkuhiljaa huolimatta siitä, pyöritätkö sillä Teamsia vai katsotko kissavideoita. Työ voi olla stressaavaa, arjen vastoinkäymiset voi nostaa sykettä, mutta kuvittele vaikka kaunis kesäinen päivä, jona olet kiertänyt neljät eri ylioppilasjuhlat – nousiko syke pelkästä ajatuksesta? Mukavatkin asiat vie voimia, ja hauskankin tekemisen jälkeen on tarve palautua.
Palautumisen tarve, samoin kuin kuormituksen kokeminen, on yksilöllistä. Kuulen usein valmennuksissa kommentteja siitä, kuinka ”minä en osaa palautua. En vaan pysty makaamaan sohvalla tekemättä mitään.” Eikä tarvitse! Palautumisen tarpeen lisäksi myös palautumisen keinot ovat jokaisella omat, ja näiden keinojen etsimiseen ja harjoitteluun kannattaa varata aikaa. Harjoitteluun? Kyllä vaan, palautumista voi ja kannattaa harjoitella.
Nina Pajanti-Raudus ja Ulla Ollikkala visualisoivat vuonna 2016 palautumispiirakan, helposti sisäistettävän mallin palautumisen eri osa-alueista. Näistä tärkein (ja valitettavasti usein myös se, mistä helpoimmin joustamme) on uni. Riittävän unen lisäksi palautumista edistää hyvä ravinto, luonnossa oleminen, yhteisöllisyys, rentoutumisharjoitukset, mielen valmennus sekä kehon ja mielen aktiivinen palautuminen. Tasapainoinen, toimiva arki, ei sen kummempaa. Ja silti yli 70% työikäisistä suomalaisista kärsii vakavasta palautumisvajeesta, eli jokin toimintatavoissamme on auttamattomasti pielessä.
Kuinka sitten lähteä muuttamaan omia palautumiskäytäntöjä? Suosittelen varaamaan hetken aikaa juurikin palautumispiirakan kanssa. Käy läpi jokainen osa-alue, kirjaa ylös eri osa-alueisiin liittyvä tilanteesi – kuinka tärkeänä pidät esimerkiksi luonnossa olemista oman hyvinvointisi kannalta? Mikä on tämän osa-alueen todellisuus elämässäsi nyt, ja mikä olisi toiveskenaario? Jos kaipaat apua realististen tavoitteiden asettamiseen, lukaise ohjeet blogissamme.
Palautumisen eri osa-alueiden lisäksi erittäin tärkeä on toinen trendisana, mikropalautumiset. Käytännössä meille jo tutut, mutta helposti kiireessä unohtuvat pikkutauot. Katkaisemalla työ- tai opiskelupäivää autat kehoasi ja mieltäsi rauhoittumaan, eikä kaikki palautumisen vastuu jää yöunille, viikonlopuille tai lomille. Mieti omaa arkeasi – minkälaisia mikropalautumisia siihen mahtuisi? Asuuko teillä kotieläimiä, joita voisi rapsuttaa hetken tuijottamatta samalla puhelinta? Voisiko kahvin tai teen keittää ja juoda kliseisen tietoisesti, keskittyen vain senhetkiseen tekemiseen? Onko sinulla joku lempibiisi tai video, jonka katsomalla tulet heti hyvälle mielelle? Olisiko tämä se päivä, kun et ohita tietokoneen mahdollisesti ehdottamaa muutaman minuutin taukojumppaa?
Mikropalautumisen keinoja on valtavan paljon – jo pelkästään hetken ikkunasta tuijottelu ikuisen naputtelun ja palaveeraamisen keskellä tekee aivoille ja silmille hyvää, ja muutama korostetun hidas uloshengitys auttaa laskemaan sykettä. Aseta siis rima tarpeeksi alas ja kokeile, minkälaiset pikkutauot ovat sinulle mahdollisia ja mieluisia, ja huomaa kuinka mikrotaukojen lisääminen arkeesi parantaa niin työtehoasi, kuin vapaa-ajan jaksamista.
