Johtaminen jännitteissä: miksi ristiriidat eivät poistu, vaikka niiden äärellä askartelisi jatkuvasti

Moni meistä johtajista lähteen uuteen vuoteen toiveella: Olisivatpa tänä vuonna asiat olisivat selkeämpiä ja päätöksentekotilanteet helpompia. Silti tuttu arki iskee nopeasti. Vastaan tulee vaatimuksia, jotka vetävät eri suuntiin yhtä aikaa:

  • pitäisi uudistua, mutta pitää perustoiminta vakaana
  • pitäisi luottaa ihmisiin, mutta samalla varmistaa tulokset
  • pitäisi edetä nopeasti, mutta tehdä kestäviä päätöksiä

Huomaatkin olevasi tilanteessa, jossa mikään yksittäinen ratkaisu ei tunnu riittävältä.

Ehkä ongelma ei kuitenkaan ole ratkaisuissa. Ehkä ongelma on oletuksessa, että nämä ristiriidat ovat ratkaistavissa pois. Taustalla voikin olla on hiljainen uskomuksemme: Ristiriita on merkki epäonnistumisesta. Moni meistä on oppinut ajattelemaan, että ristiriita tarkoittaa:

  • huonoa päätöstä
  • epäselvää johtamista
  • keskeneräistä ajattelua

Siksi johtaja saattaa käyttää valtavasti energiaa yrittääkseen poistaa jännitteen: valitaan puoli, tehdään kompromissi tai lykätään päätöstä. Hetkeksi helpottaa, mutta pian sama jännite palaa takaisin uudessa muodossa.

Entä jos ristiriita onkin pysyvä?

Koen, että johtajaksi kasvamisessa yksi iso oivallus on tämä: Johtamisessa on jännitteitä, jotka eivät ole väliaikaisia ongelmia vaan rakenteellinen osa todellisuutta.

Esimerkiksi:

    • tehokkuus ja inhimillisyys
    • autonomia ja yhteiset pelisäännöt
    • vakaus ja muutos

Molemmat puolet ovat yhtä aikaa totta. Molemmat ovat tarpeellisia. Ja juuri siksi ne ovat jännitteisiä suhteessa toisiinsa. Hyvä johtaminen ei tarkoita, että toinen näkökulma voittaa.

Johtaminen jännitteissä vaatii erilaista ajattelua

Kun johtaja hyväksyy, että ristiriita ei katoa, tapahtuu ajattelussa käänne:

    • “Miten ratkaisen tämän?” ajatuksen sijaan ajatteletkin: “Miten pidän molemmat puolet elossa?”
    • “Kumpi on tärkeämpää?” dilemman sijaan kysytkin: “Miten nämä tarvitsevat toisiaan?”
    • Johtaminen ei ole enää pelkkää ongelmanratkaisua, vaan tasapainon jatkuvaa uudelleen rakentamista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Johtaminen jännitteissä näkyy arjessa pieninä, mutta merkityksellisinä tekoina:

    • Ristiriita sanoitetaan ääneen sen sijaan, että sitä piilotetaan
    • Päätöksissä tunnustetaan, mitä ne vahvistavat ja mitä ne heikentävät
    • Ihmisille annetaan lupa kokea epämukavuutta ilman, että sitä tarvitsee heti korjata
    • Johtaja ei lupaa helppoutta, vaan rehellisyyttä.

Miksi tämä on erityisen ajankohtaista nyt?

Työelämässä ristiriidat eivät ole vähenemässä, vaan päinvastoin: Monimutkaisuus kasvaa. Muutosta on enemmän kuin ennen. Odotukset johtajaa kohtaan ovat ristiriitaisia. Yritys poistaa jännitteet johtaa helposti uupumiseen sekä johtajalla että organisaatiossa.

Kyky toimia jännitteissä onkin yhä keskeisempi johtamistaito. Näin vuoden alussa kehotankin kysymään itseltäsi: Mitä ristiriitaa yritän parhaillaan poistaa, vaikka minun pitäisi oppia johtamaan sen kanssa?

Menestyksekästä vuotta 2026!

Picture of Hanna Tähkäaho

Hanna Tähkäaho

Yrittäjä, johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjä
KTM & Ratkaisukeskeinen valmentaja