Tiimit ovat olleet työelämässä puheenaihe hyvin pitkään. Nykyään on muodikasta kutsua lähes mitä tahansa organisaatiota ”tiimiksi” sen kummemmin miettimättä, mitä asialla tarkoitetaan. Jo pelkästään kääntämällä englannin kielen sana ”team” tiimiksi menetetään hyödyllinen kytkentä esim. urheilumaailmaan: tiimityö on joukkuelaji. Nimi ”tiimi” voi olla kohtuullisen nuori mutta itse asia on yhtä vanha kuin ihminen itse; jopa vanhempi, jos mukaan lasketaan laumakäyttäytyminen Homo Sapiensia edeltävältä ajalta.
Piirsin oheisen symbolisen grafiikan kuvaamaan, miksi aidot tiimit eivät ole vain hyödyllisiä organisaation suorituskyvylle vaan suorastaan välttämättömyys. Kutsun kuvaa luottamuksen janaksi. Kuva on symbolinen – sen on tarkoitus visualisoida tiimeihin liittyviä käsitteitä, eikä se perustu mitattuun dataan.
Kuvassa vaaka-akselilla on luottamus. Luottamus on aitojen tiimien ehdoton edellytys. Toimiville tiimeille on toki muitakin vaatimuksia, mutta luottamus on tärkein – jos luottamusta ei ole, ei ole tiimiäkään. Kuvan oikeassa laidassa (vihreä) ihmisten välillä on kasvava luottamus – sitä syvempi mitä pidemmälle oikealle mennään. Vasemmassa laidassa on negatiivinen luottamus joka on lievimmillään luottamuksen puutetta ja pahimmillaan aggressiota toisia kohtaan. Numero 0 on luottamuksen rakentamisen lähtötaso, eli toisilleen tuntemattomat ihmiset alkamassa rakentamaan keskinäistä luottamusta.
Oma määritelmäni tiimille on, että tiimin suorituskyky on suurempi kuin vastaavien yksilöiden suorituskykyjen summa. Eli yhdessä tehden saadaan viiden ihmisen tiimillä kuuden yksilön suorituskyky, parhaimmillaan paljon enemmän. Tämän mahdollistaa luottamus ja sen edelleen mahdollistamat muut tiimien ominaisuudet, kuten avoin kommunikointi. Tämä on tuttua joukkueurheilusta – hyvän syöttöpelin omaava tiimi eli joukkue voittaa koska tahansa vastaavan ryhmän yksilöitä. Jostain syystä työelämässä tämä totuus välillä hukkuu organisaatioiden mystiikkaan.
Luottamus luo hyvinvointia
Hyvinvointi on edellytys pitkäaikaiselle suorituskyvylle. Voidaan siis suoraan sanoa, että jatkuvan suorituskyvyn saamiseksi vaaditaan hyvinvoiva työyhteisö, jossa vallitsee luottamus. Sama logiikka pätee sellaisenaan myös negatiiviselle puolelle. Epäluottamuksen ilmapiiri saa työyhteisön jäsenet puolustuskannalle eli käyttämään energiaansa jonkinlaisten suojarakennelmien rakentamiseen. Tämä energia ja aika on pois varsinaisen työn tekemisestä. Organisaation suorituskyky on siis vähemmän kuin vastaavalla määrällä yksilöitä. Pahimmillaan suorituskykyä ei enää edes ole, vaan organisaatio on kriisissä.
Kuvassa on myös symboliset käyrät johtamisen hinnalle ja investoinnille tiimin rakennukseen. Hyvin toimivat tiimit ovat erittäin itsejohtavia ja tästä syystä kevyitä johtaa. Tämänkaltaiselle tiimille riittää, että kommunikoidaan haluttu lopputulos ja tiimi itse selvittää kuinka se saadaan aikaiseksi. Negatiivisella puolella johtajien aika menee riitojen selvittelyyn ja politikointiin, ja itse työ jää vähemmälle huomiolle.
Investointi tiimin rakennukseen voidaan käsittää sekä rahallisena investointina, käytettynä aikana, että emotionaalisena investointina. Kuvan keskikohdilla kustannus on tyypillisesti hyvin pientä – jonkin verran käytettyä työaikaa ja pieniä rahallisia satsauksia. Emotionaalinen kustannus eli itsensä laittaminen likoon on myös pientä, vaikka alussa voikin tuntua isommalta kynnykseltä.
Kuvassa äärioikealla on huipputiimit. Näissä tehtävä on yksinkertaisesti niin vaativa, että se voidaan suorittaa vain huipputiimillä ja siihen ollaan valmiita satsaamaan kaikki mahdollinen. Tällöin aika on helposti vuosissa, investoinnit kymmenissä miljoonissa ja jäsenet täysin sitoutuneita tiimiinsä. Esimerkkinä tästä sotilaiden tai poliisien erikoisjoukot, astronautit, ammattiurheilun huipputiimit tai vaikka elinsiirtotiimit. Negatiivisella puolella ei voida varsinaisesti puhua tiimin rakentamisesta vaan kustannukset muodostuvat ammattiavusta, sairauspoissaoloista, eri sovitteluprosessien vaatimasta ajasta ja rahasta, sekä etenkin tuottavuuden romahtamisesta.
Tiimien rakentaminen on siis pitkälti luottamuksen rakentamista. Tyypillisesti luottamus rakentuu ihmisten tehdessä yhteistyötä ja olosuhteiden ollessa oikeat. Luottamusta voi kuitenkin myös rakentaa systemaattisesti. Hyödynnetään siis luottamuksen tärkeys ja nostetaan se kokonaan uudelle tasolle yhdessä tekemisen kautta!
